Ihminen on ainoa eläin, joka tuottaa jätettä. Jätteeseen havahduttiin oikeastaan vasta, kun ihminen aikoinaan alkoi asettua paikoilleen. Kaupungistuminen vaikutti tietysti vieläkin enemmän jätteen muodostumiseen ja sen huomioimiseen myöhemmin. Aikoinaan kun kaupungeissa kulkupelit olivat etupäässä hevosvetoisia, niin Lontoossakin tuli eteen ennen pitkää se, että mitä tehdä hevosen lannan kanssa. Polttomoottoriautojen tuleminen korjasi tilanteen.
Ennen jätteet kierrätettiin, toisinsanoen nykyinen pyrkimys kiertotalouteen ei ole uusi asia. Nyt siis ollaan vähitellen jätteen keräyksen kautta siirtymässä takaisin kiertotalouteen. Jätteiden (tai resurssien) kerääminen on yksi vaihe kiertotaloudessa. Tosin pyrkimys kiertotalouteen siirtymisessä on se, että jätettä ei tulisi lainkaan tai ainakin sen syntyminen pyritään minimoimaan. Eli kiertotaloudessa jo tavaroiden suunnitteluvaiheessa pyrkimyksenä olisi mahdollisten jätteiden määrän miminoiminen eli periaatteessa kaikki olisi kierrätettävää.
Itse 1970-luvulla syntyneenä muistan sen, että mitään kierrätystä ei oikeastaan tuolloin ollut. Ainoan kierrätyksen minkä muistan oli partiolaisten aika-ajoin tekemä paperinkeräys, josta he saivat tuloa. Kaikki jäte siis laitettiin samaan keräysastiaan tai poltettiin vaikkapa omakotitalon tai mökin takassa. Jätteet roska-auto sitten vei kaatopaikalle. Kaatopaikoista on huomattava se, että ne saattavat tulevaisuudessa olla yksi resurssikohde: eli kaatopaikkojen jätteitä saatetaan vielä hyödyntää.
Jätteiden kierrätyksestä palkitsevampaa
Jukka Rannila kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan myös jätteiden kierrättämisestä ja siitä palkitsemisesta. [1] Jätteiden kierrättämisestä voitaisiin tosiaan palkita, mutta miten. Pullonpalautuksessa saa rahan palautetusta pullosta, mutta entäpä taloyhtiössä ym. paikoissa palkitseminen? Omasta mielestäni tuntuu, että suomalainen yhteiskunta on aika vähän palkitseva tai kannustava.
Vielä pari jätelaatikkoa keräyspisteeseen
Jätteiden keräyspisteessä on hyvin huomioitu eri jätelajit: omat keräyslaatikkonsa on niin sekajätteelle, muoville, metallille, lasille, pahville kuin biojätteellekin.
Pari keräyslaatikkoa vielä lisäisin keräyspisteisiin: toinen vaatteille ja toinen elektroniikkaromulle. Olen aika satavarma siitä, että jotkut saattavat laittaa sekajätteeseen esim. paristot. Ajatuksena voi olla, että eihän se pieni määrä siellä mitään tai ketään haittaa.
Se vähäinenkin vaatejäte menee itselläni sekajätteeseen, kun se voitaisiin kierrättää takaisin kuiduiksi. Itselläni on vuosien saatossa kertynyt jos jonkinlaista elektroniikkaromua kierrätykseen vietäväksi. Yksi syy tälle on se ettei minulla ole autoa. Tosin ongelma ei ole ylitsepääsemätön sillä esim. täällä Tampereella elektroniikkaromun saa keräykseen ilmaiseksi autotonkin.
Kirjoittaja: Samuli Heikkilä (C)
Lähteet:
[1] http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_64