17. toukokuuta vuonna 2023 tuli kuluneeksi 70 vuotta isojokelaisen Kyllikki Saaren kuolemasta. Itse olen Kauhajoella syntyneenä tiennyt Saaren surmasta varmaan jo lapsuudesta saakka. 90-luvun loppupuolella tuli televisiosta mainio sarja Ei vanhene koskaan, jossa käsiteltiin suomalaisia ratkaisemattomia murhia; juontajana toimi tuolloin näyttelijä Åke Lindman. Se oli varmaankin se alku, jonka jälkeen itseäni on Saaren tapaus kiinnostanut. Saaren tapausta mukaillen näyttelijä Kari Väänänen ohjasi elokuvan Vaiennut kylä, jossa tosin surmansa saaneen nimi on Annikki. Tuon elokuvan jälkeen totesin monesti, että elokuvan nimen olisi pitänyt pikemminkin olla Vaiennettu kylä.
Aikoinaan Kyllikki Saaren surmassa pääepäiltyjen listalla olivat mm. Isojoella toiminut kirkkoherra, ja ojankaivaja(t). Nimiä en tässä mainitse, mutta yllättävää on että Teemu Keskisarjan tiimeineen tekemässä Kyllikki Saari – Mysteerin ihmisten historia -kirjassa nämä kuitenkin mainitaan, tosin näin ei muistaakseni kumma kyllä ollut Juho Saaren kirjassa Kuuluisan kuoleman varjo. Olen lukenut läpi historioitsija Keskisarjan mainion kirjan sekä jonkin verran Saaren kirjaa, kummatkin siis Saaren mysteeria koskien.
Kun luin Keskisarjan kirjan loppuun, niin en enää ollut varma oikein mistään: en siis osannut laittaa murhaajan paikalle ketään. Pidän kuitenkin suurella todennäköisyydellä murhaajana sitä, joka tiesi ojalinjan reitin. Kirkkoherra sitä tuskin tiesi. Ellei sitten toiminut kimpassa ojankaivajien kanssa, mikä olisi perin epäloogista. Oman teoriani ojankaivajien osuudesta surmaan vahvisti sekä Keskisarjan kirjan asiat sekä ohessa oleva Uudessa-Suomessa julkaistu Simo Grönroosin juttu. [1] Viimeistään Grönroosin juttu loksautti palat paikoilleen.
Kyseisen jutun kartassa oja kiekkaa ilmeisesti juuri suohaudan sen ohittaen ja tehden v-kirjaimen näköisen käännöksen.
Lainaus Grönroosin tekstistä: “Aikalaiskartassa muiden yksityiskohtien varjoon jäävä ”laskuoja” tekee suohaudan kohdalla v-kirjaimen muotoisen mutkan. Kartta on piirretty suohaudan löytämisen jälkeen, ja on oleellista huomioida, että ojaa ei ollut vielä Kyllikki Saaren katoamisen tapahtuma-aikana kaivettu kuin aivan pieni pätkä aikalaiskartan oikeasta reunasta / Ympäristökeskuksen kartan eteläpuolelta.” [1]
Ja sitten:
“…kuinka todennäköistä on, että tekijä x, joka ei tunne ojalinjausta, kolkkaa pyörällään kotiin palaavan Saaren pimeällä maantiellä ja hautaa tämän metsään prikulleen siihen kohtaan, joka jää parhaiten ojalinjan katveeseen tämän tehdessä v-kirjaimen muotoisen koukkauksen juuri siinä kohtaa syvemmälle metsään?” Kirkkoherrako, paikkakunnalla asunut mustapartainen mies, paikkakunnan ulkopuolinen henkilö?
Kuten Åke Lindman sanoo osuvasti: “Jos tekijä sittenkin oli paikkakuntalainen. Hän osasi piilottaa pyörän, ei lähimpään vaan syvimpään suonsilmäkkeeseen.”
- 29.5.2023 : Tässä kohtaa täytyy todeta, että totuutta on kaikenlaista, myös tämän tapauksen kohdalla. Toisaalla väitetään, että Runar Holmström olisi Saaren surman aikana ollut kärsimässä rangaistusta, toisaalla tämä väite taas kumotaan. Toiseksi historioitsija Teemu Keskisarjan ilmeisesti tekisi niin mieli kaivauttaa auki kirkkoherran hauta ja verrata Kyllikin kengästä löytynyttä miesten sukkaa kirkkoherran jalkaproteesiin.
- Sellaisen muistan lukeneeni Hans Assmannista, että Supo tiesi kertoa, että Assmann olisi ollut Saksassa surmateon aikoihin.
Seuraavat kirjoitan muistin pohjalta 22.5.2023, joten seuraavat kaipaavat faktantarkistusta.
Kuka surmasi Kyllikin?
- Sen mitä tiedän kirkkoherran taustoista ja suhteesta Kyllikki Saareen, en sen pohjalta voi sanoa, että kirkkoherra olisi surmannut Saaren. Toiseksi samaa en voi sanoa myöskään ojankaivajien osuudesta, vaikka he vahvasti epäiltyjen listalla tuolloin olivatkin. Ketään ei ole tuomittu oikeudessa Saaren surmaa koskien.
- Täytyy tunnustaa tosiasiat! Vaikka kirkkoherra olisikin ollut seksuaalinen saalistaja tai alaikäisiin sekaantuja, niin se ei välttämättä tee hänestä surmaajaa tai murhaajaa. Kirkkoherra oli siirtynyt Merikarvialle kolme viikkoa ennen Saaren surmaa. Voi olla, että Saarella ja kirkkoherralla saattoi olla salainen tapaaminen surmailtana, mutta jos kirkkoherra tuli autolla, niin auto oli pysäköitävä johonkin. Pysäköidyista autoista ei tuolloin tainnut olla silminnäkijähavaintoja. Jos kirkkoherra surmasi Saaren, niin hänen täytyi haudata hänet seuraavana yönä. Tosin kirkkoherralla oli muistaakseni Juho Saaren kirjan mukaan juuri seuraavana aamuna rippikoulu pidettävänä.
- Jos kirkkoherra oli surman tekijä, niin hänen oli surmatyön jälkeen jossain vaiheessa käytävä laittamassa haudalle männynnäre, sekä laittamassa Kyllikin kengät metsään. Olisi voinut olla riskialtista Isojoen entiselle kirkkoherralle näyttäytyä metsässä surman jälkeisenä kevät-kesänä, vaikka työ oli jo vienyt Merikarvialle. Lähitienoolla asuneelle ojankaivajalle riski tulla huomatuksi surmapaikan läheisyydessä olisi ollut huomattavasti pienempi.
- Saaren surma tapahtui sunnuntai-iltana, erikoista on se, että Keskisarja mainitsee juuri tuolloin eli sunnuntaina pidetyt tanssit. Teillä on siis liikkunut enemmän ja vähemmän väkeä. Silminnäkijöitä ei ole sille mitä Kyllikille tapahtui tai kuka hänet kotitiellään tuolloin kohtasi. Tekijän ja Kyllikin kohtaamisen on pitänyt tapahtua nopeasti, kovin kauaksi aikaa tielle ei ole voinut jäädä seisoskelemaan.
- Surman tekijä tiesi todella hyvin surmapaikan läheisyyden, tosin suopaikan tiesi ilmeisesti myös kirkkoherrakin.
- Tekijöitä saattoi mahdollisesti olla kaksi, kutsun heitä tässä V:ksi ja A:ksi. Toinen epäillyistä tekijöistä eli V. sanoi jo suohaudan löydyttyä: “A. sen peitti”. Jos A. teki yksin surman, miksi hän olisi kertonut siitä V:lle. V tunnettiin ilmeisesti hölösuuna, vaikka ei suoraan koskaan tunnustanutkaan Saaren surmaa. V siis vihjasi tietävänsä Kyllikin surmasta jotakin. A. yritti kyläläisten yhteisissä kokoontumisissa vierittää syytä ulkopuoliselle tekijälle.
- Sattuiko Kyllikille onnettomuus? Suohaudasta nostetusta pyörästä ei löytynyt tähän viittaavaa. Pyörä ei ollut rikkoutunut.
Kyllikin surmatutkimuksissa tehtiin ainakin kolme ratkaisevaa virhettä:
- Kyllikin polkupyörä puhdistettiin perusteellisesti. Miten oli sormenjälkien laita? Entä DNA?
- Metsästä jälkeenpäin löytyneessä Kyllikin kengässä oli sisällä parsittu miesten sukka. Se pestiin ilmeisesti värien erottamiseksi.
- Suohaudan ympäristöä ei eristetty, paikalla lappasi siis paljon ulkopuolisia.
Kirjoittaja: Samuli Heikkilä (C)
Lähteet:
[1] Grönroos, Simo (Uusi Suomi, blogit, 4.12.2022) : “Ojalinja-teoria – ratkaiseeko suohaudan sijainti Kyllikki Saaren tapauksen?” (viitattu 20.5.2023)