Henna Repo tuo LinkedIn:ssä 4.9.2022 julkaisemassaan postauksessa esille tietotekniikan ja työnteon yhteyden seuraavasti: Lainaus Henna Revon postauksesta: “Automatisaatio, digitalisointi ja tekoäly ovat asioita, joilla voi parantaa kustannustehokkuutta, vähentää resursseja ja helpottaa työntekijöiden työntekoa.” Uskallan antaa tähän kritiikkiä perustuen jo lähes 40-vuotisiin tietotekniikkakokemuksiini. Kritiikkini ei kuitenkaan ole suunnattu Hennalle vaan tietotekniikkaa kohtaan.
Toisaalta ja toisaalta asia on myös toisin. Voi helpottaa tai sitten ei. Mikään muu tekniikka ei ole aiheuttanut minulle niin paljon harmaita hiuksia, raivoa ja kiukkua ja hitauden sietämistä kuin tietotekniikka. Ja olen sentään harrastanut tietotekniikkaa jo vuodesta 1983 alkaen. 40 vuoteen mahtuu toki paljon paljon hyviäkin kokemuksia, kuten hienoja pelejä ja erilaisissa tietotekniikkaprojekteissa toimimista.
Eräs ohjelmointikilpailuun osallistuva nuori kertoi, että kilpailussa hän käyttää apunaan paperia ja kynää!! Itsekin olen monet kerrat käyttänyt paperia ja lyijykynää, kun olen miettinyt esimerkiksi ohjelmoinnissa kaksisuuntaisen listan toimivuutta. Tai kun suunnittelin ensimmäistä avaruuspeliäni tai ensimmäisen seikkailupelini karttaa. Tietokoneellakin on tullut tehtyä sovelluksella jos toisella kaikenlaista suunnittelua. Suunnittelu tietokoneella on kätevää, jos käytössä on käyttöliittymältään sovelias sovellus.
Lainaus Henna Revon postauksesta: ”Loppukäyttäjän tarpeen ymmärtäminen on myös tärkeää datan käsittelyssä. Se, miten dataa hyödynnän ja mitä nostan esille, riippuu loppukäyttäjän tarpeesta. ”
Kyllä, näin on. Kun aloitin vuonna 1993 opiskelut kauppaoppilaitoksessa, niin silloin puhuttiin asiakassuuntautuneesta markkinoinnista. Sittemmin tuli vastuullisen markkinoinnin markkinointifilosofia. Toisaalta Paul Simon taisi laulaa jo vuosikymmeniä sitten tyyliin asikkaiden tarpeita koskien kappaleessaan ”Keep the customer satisfied”.
Apotti vai Aportti?
Jos muistan oikein, niin olikohan tivi.fi:ssä vai missä juttua Apotti-hankkeesta. Siihen haettiin uusia ohjelmoijia tyyliin ”Apotti etsii sovelluskehittäjää: ”ei tarvitse olla aiempaa kokemusta” – tästä siinä on kyse”.
Ei hittolainen, ihme jos Apotti niin pahasti tökkiikin. Ja kuinkahan paljon sekin järjestelmä tuli maksamaan. Muistaakseni kyseessä oli jokin Amerikoista Suomeen tuotu järjestelmä. Siellähän on ihan eri jutut kuin meillä suomalaisessa terveydenhuollossa.
Ja lopuksi:
Kun aloitin tietotekniikkaharrastuksen 80-luvulla, niin ensimmäinen tietokoneemme oli Vic-20. Ei mikään huippu tietokone, mutta siinä oli eräs todella hyvä juttu kuten oli myös Commodore 64:ssa. Nimittäin se, että kun painoi virtakytkintä, niin kaikki oli valmiina kahdessa sekunnissa!!
En ole muistaakseni näiden koneiden jälkeen törmännyt mihinkään muuhun tietotekniseen laitteeseen, joka yhtä nopeasti käynnistyisi, lukuunottamatta taskulaskinta.
Kirjoittaja: Samuli Heikkilä (C)